Voitot ja tappiot
Eduskuntavaalit on käyty. Kiitokset kaikille äänestäjille. Vihreät menestyivät valtakunnallisesti ja kuuluivat niiden harvojen puolueiden joukkoon, jotka lisäsivät paikkojaan eduskunnassa. Samalla pääsimme mukaan hallitusneuvotteluihin.
Vaasan vaalipiiri sen sijaan on aina ollut heikoin alueemme ja nyt jäimme selkeästi valtakunnan suurimpien mainosbudjettien varjoon.Teimme piirissämme kuitenkin hyvää työtä ilmastoasioiden ja perustulon tiedon levittämisessä ja saimme uusia vihreästi ajattelevia ihmisiä.
Erinomaisia saavutuksia olivat mm.
- Heikki Kallion kolmas sija nuorisovaaleissa Juha Miedon
ja Tuomo Puumalan jälkeen- Juha Mieto 571 ääntä
- Tuomo Puumala 171 ääntä
- Heikki Kallio 148 ääntä
- Nuorisovaalien äänimäärä Vihreille oli 7,4 %, joten
tulevaisuuden toivoa on! - Hieno elokuvailtapäivä Kokkolassa , johon saapui
noin 130 henkeä - Uusia jäseniä Kokkolan seudun Vihreisiin!
Äänisaalimme Keski-Pohjanmaalla oli odotetun kaltainen "pettymys". Muualla kuin Kokkolassa eivät resurssimme riittäneet vaalityöhön juuri ollenkaan. Vihreät ovat aina joutuneet olemaan ilman puolueen massiivista vaalirahoitusta, joka oli näissä vaaleissa mm. Keskustalla 1,5 miljoonaa euroa, Kokoomuksella 1 miljoona ja SDP:llä 900 000 euroa. Vihreä Liitto joutui suuntaamaan vähäiset varansa alueille, joissa oli realistisia mahdollisuuksia ja täten Vaasan vaalipiirin muutaman tuhannen euron tuki mahdollisti vain hyvin vähäistä mainontaa ja vaalilehden tuotannon. Itse sain tukea alle 200 euroa Kokkolan seudun Vihreät ry:ltä.
Vaalirahoituksen laki on uusittava
Rahasta onkin tullut läpimenon kannalta yksi merkittävimmistä tekijöistä. Esimerkiksi Tuomo Puumala on julkistanut 60 000 euron budjettinsa, mutta todellisuudessa on helppo laskea, että tuo summa ei ole mitenkään riittänyt kaikkeen tv- ja muuhun näkyvyyteen. Alleviivaan, että en syytä Puumalaa mistään, vaan moitin järjestelmää. Onnittelen uutta, Suomen nuorinta kansaedustajaa hienosta ja antaumuksellisesta kampanjasta ja uskon, että tällä energialla hänestä tulee hyvä "valtiomies". Mutta mielenkiintoista luettavaa tulee, kun kahden kuukauden kuluttua läpipäässeet julkaisevat vaalirahoituksensa.
Yksi osoitus rahan merkityksestä on kuilun kasvaminen äänestäjien ja eduskuntaan valittujen tuloeroissa. Nyt valittujen kansanedustajien vuositulot ylittävät jo 90 000 euroa, kun se äänestäjien keskuudessa on vain 21 000 euroa! Kansanvalta ei voi toteutua, jos mainosrahoitus ja resurssit suodattavat eduskuntaan vain suuriin rahallisiin satsauksiin kykeneviä ja halukkaita.
Vaalirahoituslakia on uudistettava niin, että kampanjoiden rahoitus ja se miten rahat käytetään, saadaan tosiasiallisesti läpinäkyväksi. Ehdokkaiden tukiyhdistyksille on säädettävä velvollisuus julkistaa saamansa tukivarat ja viranomaisten on tarkistettava vaalirahoitusilmoitusten paikkansapitävyys.
On aivan liian helppoa jättää suuretkin tukirahat ilmoittamatta, kun ehdokkaan tukiyhdistys on ne vastaanottanut ja sitä mukaa ne voi merkitä tukiyhdistyksen antamaksi tueksi. Raha ikään kuin pestään ennen kuin se käytetään ehdokkaan kampanjan kuluihin.
Kun jälkikäteinen kontrolli puuttuu, vain Luhtasen tapauksen mukaisia satunnaisia kiinnijäämisiä voi tapahtua: joku ilmiantaa ehdokkaan, joka rikkoo sääntöjä. Tapaus Luhtanen herättelee huomaamaan sääntöjen merkityksen: vaalien alla tehdyt pienetkin rikkomukset saattavat paisua kohtalokkaiksi.
Vihreissä olisi valmiutta keskustella myös vaalikampanjoiden suuruudelle asetettavasta katosta: nyt käynnissä olevat vaalikampanjat ovat uskomattoman suuria. Kampanjat ovat kilpavarustelua, josta demokratia, eli äänestäjien tahto ei hyödy.
Vaalijärjestelmän ihmeellisyyksiä
Tarja Cronberg oli vaalipiirinsä toiseksi eniten ääniä saanut ja valtakunnallisesti sijalla 42. Silti hänen 7802 ääntään ei riittänyt eduskuntatehtäviin. Samoin kävi Kristillisten Sari Essayahille Varsinais-Suomessa 7716 äänellä. Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lernerin 1055 ääntä Uudellamaalla oli pienin eduskuntapaikkaan oikeuttava äänimäärä. Vaasan vaalipiirissä Kokoomuksen Petri Pihlaniemi meni läpi 3091 äänellä ja Uudellamaalla Keskustan curling-kuuluisuuden Markku Uusipaavalniemen 2800 määrämittainen toi paikan eduskunnan "nännissä".
Nykyinen vaalijärjestelmä suosii selkeästi valtapuolueita koko maassa. Ilman vaaliliittoja ei pienpuolueiden ehdokkailla ole mitään mahdollisuuksia maakunnissa. Kolikolla on tosin kääntöpuolensa: suurissa vaalipiireissä, kuten Helsingissä ja Uudellamaalla mm. Vihreät saavat tällä tavalla lisäpaikkoja.
Saa nähdä voidaanko pelisääntöjä muuttaa rehdimmiksi.
Mainonta vaikutti hyvässä ja pahassa
Vaalimainonta edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna nousi Helsingin Sanomien päätoimittajien Janne Virkkusen mukaan 40 % ja tv:n puolella kasvuluvut ovat varmaan kolminumeroisia. Netin puolella en uskalla edes arvailla, mutta voi olla jopa nelinumeroisia lukuja. Yllättävästi Perussuomalaiset olivat eniten palstamillimetrejä kasvattanut puolue ja heidän osuutensa oli viimeisillä viikoilla jopa kaikista suurin! Toivottavasti saamme näistä joskus kunnon yhteenvedon.
Taloustutkimuksen kyselyn mukaan menneet saavutukset eivät vaikuttaneet äänestysvalintoihin. Peräti 2/3-osaa haastatelluista sanoi vaalilupausten tulevasta toiminnasta olevan tärkeämpää. Kokoomuksen Tulevaisuuden Toivo -kampanja olikin siis strategisena linjauksena selvästi parempi kuin SDP:n jankuttaminen siitä, kuinka monta työpaikkaa he aikaansaivat edellisellä kaudella. Äänestäjä oli kiinnostuneempi tulevasta työllisyys- ja talouspolitiikasta. Lisäksi Niinistön sankariviittaa kannatteleva julkisuuskuva löi Heinäluoman totisen ja selittelevän vastaavan 60 498 - 10 849.
SAK vielä antoi tahatonta tukea Kokoomukselle, kun se mainoksessaan syyllistyi yhteen pahimmista mainonnan virheistä. Kokenut mainostaja tietää, että provosoinnin avulla synnytetty ajatusten herättäminen on yksi tehokkaimmista keinoista kärjistää ja luoda tunnesidoksia kohderyhmään. Mutta provokaatio ei saisi ikinä perustua negatiivisuuteen! Mainos lohtanderissa ei ollut mitään myönteisyyttä.
Analyysi SDP:n miinuksista:
- SAK:n mainoskohu vaikutti =negatiivinen provosointi
- Tapaus Luhtanen vaikutti = luottamus heikkeni
- Heinäluoman imago vaikutti = ei mahdollisuuksia sankarille (Niinistö) eikä hamesankarille (Vanhanen)
- Oikeusministeriön miljoonan euron äänestysaktivointi ei toiminut = historian matalin äänestysprosentti, eli alle 68 %
Keinoja äänestysaktivointiin on olemassa, mutta valtapuolueiden fossiilit eivät ole niille vielä lämmenneet. Esimerkiksi äänestyspaikat voidaan viedä sinne missä ihmiset ovat, eli Internetiin ja ostareihin. Lisäksi vaalien siirtäminen keväälle tai syksyyn toisi lisää mahdollisuuksia kansanvallan kasvattamiseksi ja äänestäjien hurmaamiseksi.
> Takaisin muihin kirjoituksiin
